I can't do it no more

  Otsikko kuvaa hieman ajatuksiani tältä päivältä..  Aamulla kaikki meni päin honkia ja minulla oli muutenkin kamalan maseentunut olo. Kuuntelin bussimatkan kauhean surullisia biisejä ja mietin elämääni. Mietin ystäviäni, harrastuksiani, koulua ja minua itseäni. Päässä kävi kyllä paljon erillaisia ajatuksia joita en kaikkia ruve nyt kirjoittelamaan, mutta sen verran voin sanoa, että olen periatteessa tyytyväinen elämääni just sellaisena millainen se on, mutta jokaisellahan on joskus se "tumma kausi" elämässään, eikö niin?

 Minulla se "tumma kausi" taitaakin olla nyt, sillä tuntuu siltä, että koko maailma kääntyy pian minua vastaan. Olen pohtinut paljon omaa luonnettani ja miettinyt miten voisin muuttaa itseäni parempaan suuntaan, mutten vain keksi mitään ratkaisuja. Tai no keksin, mutta ne ovat lähes mahdottomia toteuttaa. Joitain luonteen piirteitä on mahdollisuus kehittää ja sitä yritänkin koko ajan tehdä. Lisäksi olen miettinyt elämäntapojani ja päätynyt siihen tulokseen, että minun täytyisi oikeasti alkaa elää terveellisemmin. Ei, en ajatellut sitä siltä kannalta, että "Oon läski pitää alkaa syömään vähemmän ja juoksemaan 3h/pv" vaan ihan terveyteni kannalta. Tietenkin olisi ihan kiva saada itsensä taas siihen kesäkuntoon, sillä talven aikana on kerääntynyt paljon ylimääräistä jalkoihin ja vatsaan, sekä lihaket ovat tuupanneet kadota johonkin. En kuitenkaan halua laihtua, haluan vain saada itseni taas kuntoon.

Summer  '12 ♥ Ja tohon kuntoon haluan takaisin.. 

  Päivällä oli taas kunnon vitutus päällä, kun ulkona on kylmä, on nälkä, väsyttää, päätä särkee, koulun ompelukoneet eivät suostu yhteistyöhö, luokkakaverit ärsyttävät.  Eli oli taas sellainen olo, että voisin kaivautua maan alle piiloon. Loppupäivästä rauhoituin taas jonkin verran, mutta silti ärsytti ja väsytti.. Nyt on taas surullinen fiilis ja istun tässä koneen edessä miettimässä kaikkea.. Tietysti harmittaa myös se, että vietin ystävänpäivän ihan yksin kotona unolmoiden ja illalla tajusin, että mikään unelmani ei tule koskaan toteutumaan.. Taidan olla tosiaan loman tarpeessa! Onneksi nyt on perjantai ja koko ensiviikko on hiihtolomaa, eli saan levätä kaikesta paskanjauhannasta mitä koulussa on. Saan rauhassa miettiä ja unelmoida. Eihän se ole koskaan kiellettyä, vaikka myöhemmin tuleekin usein paha mieli, kun unelmat menevät hiukan yli rajojen..

 ~If i'm a louder, would you see me?~

~Am I asleep, Am I awake or somewhere in between?~

~Had the best time, now it's the Worts time..~

~Whenever i close my eyes i picture you there..~

~Don't ask myself if i'm okay, I don't have the anwser..~

~I've try to ask myself should i see someone else, I wish i know the anwser..~

~You've never loved the sound of your voice, on tape you never want to know how much you weight~

~Even when the thunder and storm begins, I'll be standing stong like a tree in the wind, Nothing is gonna move this mountain or change my direction~

~There is not a limit to what I can dream~

 Sunnuntaina pääsen kouluvalmennukseen Cherillä joten viimeistään maanantaina kirjoittelen. Voi olla, että keksin jotain kivaa tänne viikonlopun puolella, mutta katsotaan.. Mukavaa hiihtoloman alkua kaikille! :)