keskiviikko 20. elokuuta 2014

Do you like you? [inspiraatio postaus]

 Colibe Caillat - Try, biisi josta sain inspiraation kirjoittaa tämän Tahtoisin heti aluksi pyytää kaikkia kuuntelemaan seuraavan laulun sanat, alusta loppuun, ajatuksella...



 Kuultuani tämän biisin ensimmäistä kertaa, aloin pohtimaan myös itseäni...

"This is what you want, to belong, so they like you, 
Do you like you?"
(Tämä on se mitä tahdot, kuulua joukkoon, jotta he pitäisivät sinusta,
Pidätkö itse itsestäsi?)

 Olen ennen ollut aina hyvin epäluuloinen itseäni kohtaan, olen pelännyt sitä, etten kuuluisi mihinkään porukkaan, pelännyt sitä, että muut eivät pitäisi minusta ellen olisi jonkinlainen, samanlainen kuin muut. Se oli kuin kammo siitä, että jos olen vain oma itseni niin muut eivät hyväksy minua. Muistan yrittäneeni soveltaa pukeutumistani, käytöstäni ja jopa kiinnostuksen kohteitani vain sen mukaan mikä oli sillä hetkellä "suosittua" tai "siistiä", jotta kuuluisin siihen siistiin porukkaan. Pelkäsin, että olemani se tallityttö minulla ei olisi yhtään kavereita, tai että olisin jollain tavoin entistä huonompi ihminen, en edes itsekkään tarkalleen tiedä mitä ajattelin, mutten ainakaan missään vaiheessa ajatellut fiksusti. Sen ymmärrän nyt, kun olen viimein oppinut olemaan oma itseni joka tilanteessa. 


 Nykyään olen jotenkin pikkuhiljaa ymmärtänyt sen, että esittämällä ei saa oikeita ystäviä, eikä tosiaankaan tee itsestään yhtään sen parempaa ihmistä. Muuttuminen vain sen puolesta, että kuuluisi porukkaan on oikeasti yksi typerimmistä asioista minkä voi tehdä. Miksi se on niin hankalaa hyväksyä oman itsensä? 

 Ne todelliset ystävät pysyvät ympärilläsi juuri silloin, kun olet oma itsesi, esittämällä saat vain niitä feikkejä "frendejä", jotka eivät osaa arvostaa sinua persoonana. Jos ihminen ei pidä sinusta, kun olet oma itsesi, meikittä ja laittautumatta, ei hän millään tavoin ansaitse olla lähelläsi, kun olet parhaimillasi. Joten herää kysymys. Miksi esittää jotain muuta, kuin on? Miksi esittää jotakin, mistä ei välttämättä tykkää? Miksi muuttaa itseään pakolla? Miksei voisi vain pysyä omana itsenään ja nauttia elämästään? Ne ihmiset joiden pitääkin, he pysyvät elämässäsi, tapahtui mitä hyvänsä! 

 Mitä personallisempi on, sitä parempi, ei se ole muiden asia arvioida meitä, eikä meidän asia arvioida muita, miksi ihmisten on niin vaikeaa elää omaa elämäänsä ja antaa muiden elää niin miten he tahtovat?

Pohtiessani tätä kaikkea tajusin olevani oikeasti tyytyväinen itseeni. En ehkä täysin, sillä tottakai meillä kaikilla on varmasti asioita joita tahtoisimme itsessämme kehittää ja se on tottakai hyvä juttu, mutta päälinpuolin, olen tyytyväinen itseeni ja olen ihan ylpeä siitä kuka minä olen. Tiedän olevani hyvä ystävä, rehellinen ja luotettava henkilö ja voin sanoa sen suoraan mitenkään "ylpeilemättä". En halua kuulostaa itserakkaalta, mutta mielestäni siinä ei ole mitään väärää, että uskaltaa myös kehua itseään ja tietää omat hyvätkin puolet. 


Olen nykyään mielestäni erittäin rento ja kanssani on helppo hengata/puhua, ja käyttäydyn sen mukaan, kuinka muut käyttäytyvät minun seurassani. Yritän nykyään oikeasti vain olla se kuka olen, se rento lande-likka, ei minua enään kiinnosta muiden mielipiteet siitä, että miten pukeudun, mitä harrastan, mitä musiikkia kuuntelen, tai kenen kanssa hengaan. Olen oppinut nauttimaan elämästä myös sellaisena, kuin itse olen välittämättä muista. Tiedän, että pystyn panostamaan pukeutumiseen jne, jos on tarve, mutta miksi minun muka pitäisi istua 2h suoristamassa tukkaa ja meikkaamassa vain sitä varten, että menen koirien kanssa juoksemaan? Tykkään rennosta tyylistä ja en tosiaankaan aijo muuttaa itseäni enää minkään porukan takia. Toki haluan muuttaa vielä aika paljon luonnettani ja myös ulkonäköä jonkin verran.

 Haluan erityisesti kiinnittää huomiota omaan kielenkäyttööni, sekä puhetyyliini. Näen itsessäni paljon pikkujuttuja joita tahdon kehittää parempaan suuntaan. Olen itseeni yleisesti ottaen tyytyväinen ja vihdoin osaan sen myöntää. Ulkonäköön liittyvät muutoksetkin ovat minimaaliset, enkä edes näe tarvetta listata niitä tähän. 



 Huh, jännää kuinka paljon ajatuksia voi tulla mieleen vain yhden biisin sanoista! Tämä saa kai jäädä nyt tähän. Millaisia mielipiteitä teillä on tästä aiheesta?

 ~Darja 



6 kommenttia:

  1. Ihan täyttä totta, itekin oon sortunut tohon, mutta oon huomannut just saman asian kuin sä, omana itsenä oleminen kannattaa. :) Kiva postaus kaikenkaikkiaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, mitä personallisempi, sen parempi! :) Kiitos paljon!

      Poista
  2. Aivan ihana postausidea ja hyvin kirjoitettu teksti!

    VastaaPoista
  3. Heippa! Saako luvan linkkaa blogisi ja kopioida bannerin omaan suosikki-blogi postaukseen, ja kirjoittaa pieni teksti mistä blogi kertoo?

    VastaaPoista